Noniin! Tänään sitten karautin Riderin matkaan ja jätin Pyöräilijän vahtimaan paistuvaa makaroonilaatikkoa. Mukaanhan se vinkui (siis mies - ei laatikko), mutta itseaiheutetussa pääkivussaan jäi sitten lopulta kiltisti kotimieheksi rassailemaan pyöriään.
Punainen paholainen kulki oikein hyvin ja iloisesti. Niin kauan kunnes tuli a) ylämäkeä, b) vastatuulta tai c) haastavampaa maastoa. Kuntoni on paska. Paska. No sen tiesinkin. Juoksutossut ovat pölyttyneet luvattoman kauan. Siinä erästäkin loputonta nyppylää apinan raivolla puskiessani vannoin, että ensi keväänä mäet nousevat eri tahtiin. Tai ainakin eri sykkeillä. Noin niinkuin pääpiirtettäin, hieman ärräpäistä siistittynä, se ajatus meni...
Tänään Rider sai myös uuden soittokellon. Se entinen nyt vaan oli niin...perseestä :D Vähän ruostunut, ja vaikea soittaa. Turvallisuuskysymys, ehdottomasti. Todellakin. Eli ei muuta kuin ruuvari käteen - pikku juttu!
Ketäköhän yritän tässä huijata?? Niinkuin itse olisin sen siihen ruuvannut :D :D :D
Muutamia muitakin puutteita tuo huima tunnin lenkkini paljasti. Hankintalistalla nyt siis ensisijaisesti pulloteline (entinen on poistettu vuosia sitten - se nyt vaan oli niin...paska) ja windstopper-panta/pipo, koska puffi nyt vaan ei syyskeleillä pelasta särkeviltä korvilta. Toissijaisesti hankilistalla on...hmmm, mietitäänpä. Miten olis se peruskunto, vähän kärsivällisyyttä, ja niin - se pyörä.
Eli taas sitä lyötiin tänään se ostajanopas kätöseen. Booooring. Yritin sitten vähän netissä taas kahlata, mutta voi toivottomuus... Voitaisko sopia, että nimeltämainitsematon kammenvatkaaja hoitaisi kaikki tekniset vertailut, geometriset laskelmat, logistiset pohdinnat, taloudelliset arviot ja sen sellaiset alta pois. Voisin sitten käydä testailemassa vaihtoehtoja, kun osoitetaan paikka ja aika ja kärrätään kädestä pitäen paikalle. Ja heittää sitten pienet itkupotkuraivarit, kun väri onkin väärä.
Ei mulla muuta, kiitti moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa toki neroutesi tai elämöi muuten vaan.