...sieltä tuli volttiiiiii!
Voi pyhä sylvi, mikä viikonloppu. Leijonat saivat kisakauden pakettiin, mutta meillä se vasta avattiin. Molemmat tapaukset sitten sinetöitiin oikein mojovalla tällillä. Toiset ne tekee maaleja, toiset voltteja.
Voi kyllä näistä taisteluvammoista taas ollaan ylpeitä, pitkään ja hartaasti. Sitä tuskaa ja kipua, miten se on niin hienoa? Olla ihan rikki ja ruvella... Ei voi kuin monttu auki katsoa isoa miestä, jolla silmät seisoo päässä, nahka on kuin tussarilla rei'itetty, ruhjeita siellä täällä, mutta se on niin... Onnellinen. Mistä näitä tahvoja oikein sikiää?
Yksi huoli sentään tässäkin...ettei vaan uudet ajovaatteet menneet rikki...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa toki neroutesi tai elämöi muuten vaan.