Noniin, syödään niitä sanoja taas. Vähän vettä perään, niin menee liukkaammin alas, hop! Ne ovat nyt nimittäin täällä: sauvakävelysauvat siis. Tuolla eteisessä naulakkokaapin perimmäiseen nurkkaan strategisesti sijoitettuna. (Jospa Pyöräilijä vaikka kohta unohtaisi, että minulla on nyt sellaiset.) Silmät kiinni ja tiukka nipistys. Nyt varovainen tirkistys luomien raosta... Ja siinä ne yhä ovat. Onko minun nyt pakko mennä kävelemään sauvojen kanssa? Pohtii ihminen, joka muinoin teki sitä työksensä.
Pyöräilijän sauvat ovat kaksimetriset. No sellaisilta ne minun mielestäni näyttävät! Arvatkaapa miten lujaa niillä pääsee? Miettikääpä sitten, miten huimaan laukkaan meikäläisen töpöjalat yltää puolet lyhyempien köpöttimien kanssa. Ja veikatkaa sitten huviksenne, olenko lähdössä sauvakävelemään itsensä Herra Sauvakävelytekisisinullehyvään kanssa. No en helvetissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa toki neroutesi tai elämöi muuten vaan.